perjantai 17. joulukuuta 2010

Huudot
Lyypekinaukiolla
todellisuuden tuisketta
vastaantulevat ihmiset
jotka näen vain kerran
jotka kuulen ehkä vain
kaksi kertaa
en palaa enää
tänä vuonna
sillä huutoihin
Lyypekinaukiolla
niihin on helppo tuudittautua
tänne on hyvä tulla
mutta vielä parempi lähteä
ja vaikka katseeni on etäinen
on minulla yhtä paljon päiviä
kuin teilläkin
nauran kaulahuiviini
jäljellä vain heijastus
ja viimeinen viini.

Ei kommentteja: